Cinian blogi ja artikkelit

Blogi

Vaikuttavuuden arviointi

Digitalisaatiosta apua hoidon vaikuttavuuden arviointiin

Väestön ikääntyessä hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy ja yksittäisen henkilön keskimäärin tarvitseman hoidon tarve kasvaa. Samaan aikaan lääketiede kehittyy ja yhä useampia sairauksia pystytään hoitamaan tehokkaasti. Tämä kehitys on tietysti positiivista, koska se mahdollistaa elämänlaadun säilymisen hyvänä korkeallakin iällä.

Kasvava hoidon kokonaismäärä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että terveydenhuollon resurssejakin tarvitaan enemmän. Tämä on haasteellista Suomen kaltaisissa maissa, joissa väestö ei kasva, koska väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde heikkenee ja itse asiassa tarjolla olevien resurssien (kuten lääkärit) määrä suhteessa hoitoa tarvitseviin pienenee koko ajan.

Näistä syistä tulee koko ajan tärkeämmäksi hoitoon käytettävien resurssien oikea ja tehokas kohdistaminen. Kun vielä muistetaan, että pahimmillaan 10% potilaista tuottaa 80% sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, on suorastaan kriittistä, että tässä onnistutaan.

sitaatitSitä saat mitä mittaat

Jotta hoidon kohdistamisessa voidaan onnistua, on kyettävä luotettavasti mittaamaan hoidon tuloksia. Tässä on myös oltava tarkkana sen kanssa mitä mitataan, koska vanha totuus pitää terveydenhuollossakin paikkansa – ”Sitä saat mitä mittaat”. Esimerkiksi silmien hoidon tehokkuutta olisi helppo lähteä mittaamaan vaikkapa sillä miten monta kaihileikkausta eri yksiköt pystyvät toteuttamaan. Tällaisessa mittauksessa kuitenkaan unohtuu vaikuttavuus. Olivatko kaikki leikkaukset tarpeellisia? Paraniko potilaiden elämänlaatu niiden seurauksena? Olisiko esimerkiksi ennakoivalla hoidolla tai muulla kuntoutuksella voitu välttyä leikkaukselta kokonaan?

Mittareiden oikean asettamisen lisäksi myös datan laatu on usein ollut ongelmallista terveydenhuollon tehokkuuden arvioinnissa. Suomessa on toki käytössä lukemattomia potilastietojärjestelmiä, joihin syötetään valtavia määriä tietoja joka päivä. Haasteena on kuitenkin se, että valtaosa tiedosta ei ole määrämuotoista eikä vertailukelpoista.

Olen kuullut lääkärien valittavan, että niinkään yksinkertaista asiaa kuin sitä tupakoiko joku potilas, ei saada automaattisesti ulos nykyisistä järjestelmistä. Tieto kyllä löytyy hoitokertomuksista, mutta se voi olla kirjattuna niin monella eri tavalla, että nykyaikaisetkaan tekoälyalgoritmit eivät vielä pysty sitä luotettavasti suuresta massasta potilaita löytämään.


Hoidon vaikuttavuuden luotettavassa mittaamisessa ja ennen kaikkea kehittämisessä tarvitaan monen osapuolen yhteistyötä.

Ainakin seuraavia asioita on huomioitava

  • Yhteisten mittarien sopiminen eri hoitoalojen sisällä ja välillä
  • Määrämuotoisen tiedon keräämisen varmistaminen
  • Tietojen tehokas varastointi, käsittely ja analysointi.
  • Analyysien muuntaminen päätöksentekoa tukevaan muotoon esimerkiksi visualisoinnin ja tekoälyn keinoin

Kaikille edellä mainituille kohdille on yhteistä se, että tarvitaan sekä lääketieteen, että digitalisaation osaajia.

Kokemuksieni mukaan istuttamalla lääkärit, hoitajat, hallinnon edustajat ja ohjelmistoinsinöörit samoihin pöytiin syntyy sekä teknisiä ratkaisuja ongelmiin, että kokonaan uusia oivalluksia.

 

 

Jukka Hornborg, Liiketoimintajohtaja, Julkishallinnon ohjelmistoratkaisut, Cinia Oy

Kirjoittaja:

Jukka Hornborg, Liiketoimintajohtaja, Julkishallinnon ohjelmistoratkaisut, Cinia Oy

Jukka Hornborg työskentelee Liiketoimintajohtajana Cinian ohjelmistopalveluissa ja vastaa Cinian terveydenhuolto-alueen liiketoiminnoista. Jukalla on pitkä kokemus asiakaslähtöisestä ohjelmistopalveluliiketoiminnasta ja viime vuodet hän on ollut vahvasti mukana soveltamassa tätä lähestymistä terveydenhuollon digitalisaatioon.

Cinia on ohjelmistokehityksen koko elinkaaren asiantuntija – meiltä saat vaativien, ammattilaiskäyttöön suunnattujen digitaalisten palveluiden ja sovellusten muotoilun, suunnittelun, pystytyksen sekä ylläpidon, sinun tarpeisiisi räätälöitynä.

OTA YHTEYTTÄ